Paimenuskisoja, treeniä ja ilouutinen augusti 30, 2012

25.8  järjestettiin SBCAK:n paimennuskisat Kiikalassa. Kennelliiton alaisissa kisoissa on aloitettava I-luokasta josta sitten tietyllä pistemäärällä noustaan kakkosiin ja sieltä sitten kolmosiin. Eli I-luokkaan ilmoitettu Rhy, vaikka muuten kisaa (siis SPKY:n) II-luokassa.
Leena ja Minna olivat palaneet Walesista ja Leena lähtikin mukaan tekemään esikoetta Jessin ja Spotin kanssa. Molemmat läpi hienosti. Ihme nyt muuten oliskin ollut, Leena koirineen pesivät yhdessä kisassa Walesissa montakin nimekästä herrasmiestä 🙂

I-luokassa on vain 100m haku, eka pätkä poispäinajoa ja loput triangelista peruskuljetusta, lopuksi häkitys – koira häkkiin lampaiden taakse-lampaat ulos ja koira ottaa ne vielä haltuun.
Kisat olivat ihanalla suurella pellolla joka ei ollut ihan tasainen, taisi olla jokunen metsäsaarekekin. Ainoastaan mielikuvits olisi rajana mitä kaikkea kivaa siinä voisi treenata.

Lähdin toiseksi viimeisenä, 10 koiraa ennen meitä. Uuhilla oli jonkun verran vetoa varikolle joka teetti vähän hankaluuksia joillekin koirille, varsinkin jos koira ei peittänyt lampaita hakukaarella tai ei jaksanut painaa niitä takaisin linjalle nostossa, niin ne joko läks varikolle tai sitten tulivat paljonkin offlinessa. Liikkuivat kevyesti, mutta pyrähtivät herkästi jos koira ei käsitellyt niitä nätisti.

Rhy lähti laajasti niin kuin yleensä, hetken ehdin miettiä vihellänkö sisään kun haku vaan 100m ja näytti että lähtee etsimään niitä kauempaa, mutta sitten taittoi sisään. Täydellinen kaari (tuomarin kommentti) ja syvä peräpussi (toi on nin hirveä sana). Pysähtyi seisalleen  ja nosti aivan suoraan. Painoi niitä hyvin linjalle vastoin vetoaa, käytin tähän ”walk on fast-käskyä” flankilla jonka olin huomannut aiemmin toimivan hyvin vastaavissa tilanteissa.
Tolpan kierto hyvä niin kuin myös poispäinajo, loppuradan menin peruskuljetuksella varmuuden vuoksi jotta varmasti olisivat linjalla eikä tulisi turhia pistemenetyksiä. Pidin Rhyn suht kaukana jotta eivät hermostuisi, mutta silti nin että koiralla oli niistä selkeä ote. Häkkiin menivät helposti kun koira oli oikeassa paikassa, sisään häkkiin, Rhy sai ihan tunkea itsensä tätien takapuolen ja elementin väliin.
Tiesin että rata oli erittäin hyvä, ja saatiin siitä (täytyy itsekin sanoa) ansaitut 94,5 pistettä ja nousu II-luokkaan. Tämä oli mitä haettiinkin joten seuraavana vkl sitten Klossnereilla II-luokassa. Kisat siellä ovat yhdistysmestaruuskisat, en ole jäsen joten treenaamme vaan tolpalta ajoa ja kuuliaisuutta.
Ai niin, täytynee manita että palkintona oli kaksi pientä Frolic-pussia (RC ei ollut toimittanut ruokaa ajoissa)  ja puruluupussi joka oli avattu, siitä puuttui kaksi luuta 😉

Lampaat etsivät treenikassista RC:n convalecent juomaa, jonka makuun ovat päässet kun sitä jäänyt koirien juomakippoon

Ollaan nyt yritetty harjoitella incall-käskyä omalla pellolla, kyllä tuntuu vaikealta. Eli reagoi kyllä vihellykseen, mutta ei jatka pienemmällä flankilla lähi-laumalle vaan pysähtyy/hidastaa ja katsoo edelleen kauempaa laumaa. Jos pysähtyy ja annan uuden suuntakäskyn, haluaa ottaa ulos ja hakea kauempi lauma. Pitänee kysellä mestarilta neuvoja ensi viikolla 🙂
Out-bendiä en ole edes aloittanut. Vaikka on luonnostaan laaja niin tätä tarvitaan jos koira ei näe lampaita isolla radalla ja eksyy.
Myös lookbackia tehty, kääntyy kyllä ja päästää jopa hyvin irti ekasta laumasta. Minun ajoitus vaan usein pielessä, joten ei käänny oikeaoppisesti flankin jälkeen oikeaan suuntaan. Sitten täytyis vielä päästä harjoittelmaan niin että se tehdään ekan lauman luoksetuonnin yhteydessä, eikä minkään pikkuhaun jälkeen.

Minnan analyysin mukaan Suomessa opetellaan hakukaari usein alusta asti väärin. UK:ssa halutaan että koirat menevät vahudilla yli ja peittävät koko lauman kunnolla jopa klo kahteen tai kymmeneen, tämä sen takia että aina ei  ole ketään pitämässä laumaa. Lampaat vaan tökätään  ulos varikolta, eivätkä todellakaan pysy paikalla ja odota että kisakoiraa tulee klo 12:sta ja vievät heitä jonnekin. Eli treeneissä koiran pitäisi aina ajaa vartin yli tasapainon vauhdilla, ja sitten takaisin nostamaan oikeasta paikasta.  Nyt tajuankin, että tästä syystä Rhyn kaarta kehuttiin Walesin kisassa mahtavaksi (muuta kehuttavaa ei sitten ollutkaan), koska teki siellä juuri niin 🙂 Sielläkään ei kukaan tosiaan pitänyt lampaita, vaan tuuppasivat ulos varikolta ja koiran piti sujahtaa lampaiden ja varikon seinän väliin…
Tätä kysyinkin Keviniltä kun olimme siellä ja lampaat treeneissä ihan aidassa kiinni, jossain kirjassa  kun lukee että koiran tulee mennä ajatuksella hidastaen jotta lampaat saavat aikaa. Kevin katsoi minua ihan tyrmistyneenä, ”täysillä tietinkin peittäen lampaat kunnolla”.
Eli harjoittelen jatkossa niin, mutta ksioissa pysäytän vielä klo 12, Suomen kisoissa kun sua sitten taas rokotetaan siitä  jos koira lyö yli.
Myös incall- ja outbend-käskyt tulen opettamaan paljon aikaisemmin seuraaville koirille, vaikka niitä nyt harvemmin Suomessa tarvii. Itse asiassa niin Inkilänhovin kauniilla kumpuraisella takapellolla sekä Juupajoella (lampaat olivat montussa) olisin niitä laajakaista Rhyllä  kyllä tarvinnut.

Juupajoki ylhäältä kuvattu, valitettavasti ei kuumut näy…

Inkilänhovi, ehkä Suomen kaunein kisapelto. Kuvassa ei näy kumpuja eikä metsäsaarekkeita, järvi ympyröi laitumen.

Ihan viimeeisenä vielä ilouutinen.
Kirvelin omistaja Riitta Väinölä oli oikeassa, vuoden alusta lähtien International Sheep Dog Society (ISDS) -rekisteriin merkitty bordercollie voidaan omistajan anomuksesta merkitä ER-rekisteriin. Koiran pitää olla tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla 🙂

Treeni-iloa!

Päivitystä augusti 23, 2012

Huhtikuussa pakattiin Milan kanssa Uni ja Rhy Fordiin ja matkattiin Ruotsin ja Tanskan läpi kohti Walesia. Asuimme vajaa pari viikkoa Angie Driscollin luona ja viikon hotellissa. Treenattiin Angien luona mahtavissa maisemissa ja hyvin liikkuvilla lampailla. Kevinin luona avattiin Rhyn flankkeja sekä nostettiin nuori herra jaloilleen, tämä vaati paljon painetta Keviniltä jonka tyyppi kesti ihmeen hyvin. Quality-guy kertakakaikkiaan!!!

Käytiin myös katsomassa muutaman kisan, onpa aika eri meininki kun Suomessa. Osallistuin Rhyllä ”pakotettuna” pariin starttiin. Vettä tuli kaatamalla vaakasuoraan, jännitin niin kovaa että en saanut vihellettyä lainkaan. Keskeytin ekan portin jälkeen kun ei ottanut enää käskyjä. Minun ohjausta ei onneksi kommentoiduttu, mutta Rhyn hakukaarta ja kykyä pitää pari erittäin sinkoilevaa uuhta ilman apua minulta, kehuttiin kovasti. Nigel ystävällisenä tuli heti kysymään, ”how much?” ;o)

Rhy haikalemassa Angien treenilampait

Kevinin karkkikaupasta ostettiin muutama pentu, josta Dao meni Janitalle ja Jaakolle, yksi uros meni Saijalle ja Mila möi Leen Anne Talasmäelle. Megin 6kk pidin itse. Ruotsista otettiin vielä kyytiin Dewr 11viikkoa josta tulee Jessican uusi agility- ja paimennustykki. Matka oli aivan mahtava ja takaisin on päästävä ensi keväänä, vielä pidemmäksi aikaa ❤
Dewr tulikin sopivaan aikaan, kun rakas pieni Marlo jätti meidät muutaman päivän ennen kotiintuloani. Marlon ihanaa persoonaa ja ärsyttävää räkötystä, tullaan vielä kauan kaipaamaan ❤

Derwen Meg 9 kk

Jessica ja Dewr

Samu ja Sin junnujen paimennusleirillä

Samu on ollut snoukka- sekä skeittileirillä Rukalla, kiitos Titalle tästä!  Uskomatonta että tuo menee nyt seiskalle. Samu oli myös Sinikan kanssa paimennusleirillä Inkilänhovissa.

Agilityä en pahemmin ole treenannut oikein millään koiralla, starttasin silti Praylla parissa iltakisassa ja pamahti karsintanollat kasaan. Jessica kävi SM:ssä Praylla ja Sinikalla, kivaa oli ollut vaikka ei tällä kertaa suurempaa menestystä ollut tullut.

Juhannuksena oli taas Kevinin kurssi. Ilman lomapäiviä ennen tapahtumaa en olisi millään saanut järjestettyä kaikka, hirveä homma ostoissa ja suunnittelussa puhumattakaan ruuan tekemisestä, vajaalle 20 ihmiselle. Onneksi Jonna oli suurena apuna.
Itse kurssi oli taas loistava!! On vaan niin hyvä mieli, kun on löytänyt kouluttajan jonka kanssa on samaa mieltä ja voi luottaa 100%  Tänä vuonna oli etukäteen sisäistänyt paljon enemmän kuin vuosi sitten, tuntuu että nyt rupea yhteinen sävel Rhyttiksen kanssa löytymään. Toki on edelleen usein liian puskeva ja alligaattorina välillä ja flankit ahtaat, mutta toisaalta on niin makea kun koirassa on niin paljon, tai ainakin riittävästi minulle. Kevin sanoi mm että joudun varmaan käymään läpi kymmeniä koiria ennen kun vastaan tulee toinen yhtä hyvä. Kiva kuulla, mutta samalla ahdistavaa kun tiedän että en ohjaajana pysty tekemään koiralle oikeutta.
Ensi vuonna saavat ihmiset tuoda omat eväät tai sitten on keittiövuorot, koska samaa stressiä en silloin meinaa ottaa, haluan itsekin saada kaiken mahdollisen irti kurssista. Suurkiitokset parhaalle Samulille, kun saatiin taas kurssi pitää siellä!

Jakoja a´la Kevin

Single/sorteeraus la Kevin

Agilityn MM- karsinnoissa käytiin Prayn kanssa kylmiltään. Yksi rima ja neljä 0-rataa joka riitti 7 sijalle, saatiin aikaiseksi. Radat olivat sen verran helppoja että jopa treenaamatta selvittiin kunnialla, tai no, Pray ei kulje niin kuin ennen joten hitaampaa ei enää sinkoavaa koiraa on tietty helpompi ohjata.
Supersiistiä oli että Grim ❤ ja Pirjo, tekivät huippuratoja ja kiilasivat itsensä maajoukkueseen toisen feivöriitin Jaakon ja Zenin kanssa!!!

Pray karsinnat 2012

Muutamissa paimennuskisoissa ollaan Rhyn kanssa käyty. On ollut superraskaita pässikaritsoja sekä lentäviä isoja leidejä. Vaikka linjoja ei saada niin kohdilleen että hyviä pisteitä olisi ropissut, on siistiä kun ei tarvi pumpata koiraa eteenpäin vaan päinvastoin saa polkea jarrua. Taidan saada myös tässä lajissa enemmän kiksejä kun selviämme hankalista tilanteista (välillä itseaiheutettuja), kun helpoista siisteistä ”0-radoista”.
Monet valittavat kun Suomessa on usein ”surviver-kisoja”. Katsoin jonkun ruotsalaisen kisavideon, lampaat näyttivät siinä  yhtä helpoilta kun meidän treenilampaat. Mietin eilen, että oikeastaan pidän meidän välillä haastavista kisoista ja lampaista, joka kerta oppii jotain uutta vaikka linjoilla ajaminen meillä taitaa jäädä haaveeksi.

Rhy tahmeiden pässikaritsojen kanssa

Matolääkettä pukkaa

Mukavaa on myös miten hyvin Rhy toimii oikeissa töissä, siitä kuuluukin suurkiitokset Samulille! Kun ollaan siirretty uuhia ihan pienten karitsojen kanssa, Rhy tajuaa jotenkin itse milloin pitää hellittää kaikki paine, jotta uuhi uskaltaa jatkaa alta pois karitsojen kanssa. Sitten taas jos on 95 raskasta pässikaritsaa jotka eivät halua liikkua, saan sen käskystä niitä nipistämään jos jää pahasti jököttämään. On muutenkin saanut talvella sisätöissä varmuutta ja rentoutta, pää pysyy useimmiten hyvin kylmänä ja puree oikeastaan vaan jos sitä tosissaan joku puskee. Myös tiellä mun yli hysteerisesti kaahavat uuhet, jätkä käy hyvin pysäyttämässä. Ainoa ongelma tuntuu olevan se paineen höllääminen välillä, joka sitten aiheuttaa joskus lampaissa liikaa vauhtia,mutta se on vasta 2v joten sallittakoon sen. Kuvauksissakin käytin sen, huipputulos A/A  ja 00 sekä silmät ok. Olen myös ottamassa CEA-geenitestiä jotta saadaan siitäkin tieto.

Uuhiporukan siirto

Uuhet saareen

Rhy stoppaa (c) Joski Rissanen

Ilmoitus lähtenyt muutamaan SBCAK:n kisaan, ihan sen takia että saamme yhdessä mahdollisimman paljon startteja reppuun. Joudumme siellä aloittamaan 1-luokasta, tylsää.
SPKY:n nuorten mestiksiin Rhy ei saa osallistua koska on osallistunut open-classiin. Nyt on sitten mietinnässä pitäiskö korkata III-luokka SM-kisoissa…. Ei olla siihen oikeasti valmiita, mutta muuten kisaaminen on ohi tältä vuodelta.

Rhy 2012 (c) Päivi Sumulehto

Onneksi pian on syyskuu ja lähdemme Joskin kanssa Internationalia katsomaan!