Tarkoitus on kirjoittaa kunnon raportti Ruotsin paimennuskisoista, mielessä pyörii kuitenkin taas agility, tai ei varsinaisesti agility, mutta asioita jota sen ympärillä tapahtuu.
Isot myllyt jauhavat hitaasti joka odottaville on raskasta. On vaan toivottava että asiat selvitetään juuria myöten. Olen aikaisemminkin kirjoittanut huolistani Suomen agilityn suunnasta, miten ko asia ratkeaa tulee varmaan olemaan aika ratkaiseva tekijä. Haluan kuitenkin uskoa että että kaikki päätyy hyvin ja pahat saa loppujen lopuksi palkkansa.
Pari treenipätkää paimenuksesta.
Putkisalossa vajaa 600m haku kaatosateessa, näyttää nyt hyvältä nostossa kun miettii miten jännittynyt on ollut.
Omalla pellolla singlen jälkeen pakittaa uuhta ilman käskyjä (räkä valuu ja niiskutan nin pahasti että piti laittaa musiikki). Mielestäni on sopivan rento, mutta päättäväisenä pitää lampaan otteessaan silmällään.
Ruotsissa
Rhy näytti sekä parhaat puolensa että pääsi keulimaan oikein kunnolla, yritti toisessa paikassa ihen selkeästi tehdä vaikutusta uuteen Ruotsalaiseen ihastukseensa Singlaan. Singla onGunnel Boströmin Suckin tytär joka on parhaimpia narttuja joten olen nähnyt. Tyttö joka ei ole ihan hanskassa, mutta jonka liikkeet ajo nostattaa karvat pystyyn.
Järfällassa Rhy voitti IK1 83p ja Magda ja Jonna olivat toisia samoilla pisteillä, Rhyllä jokunen piste enemmän OLFssa. Jessica starttasi itse oppineena Sinikalla ekaa kertaa paimennuskisoissa (heti IK1), selvisivät upeasti radasta sijoituksella 6 . Häkitys oli päivän parhaita, vaikka lampaat eivät todellakaan ilmaiseksi sinne kävelleet.
Omistajat sanoivat että lampaat ovat melkein mahdottomia jakaa, väistävät hyvin koiraa mutta erittäin kesyjä ihmisille. Me onnistuimme kuitenkin kaikki, Rhyn jaon jälkeen kuuluu videolla Ruåttalaisen kommentti ” satans finnskor” 🙂
Rhyn jako. Lampaat kesyjä ja vaikea saada rako aikaan
Kisojen jälkeen vietiin Hoyt Annille, joka intensiivitreenaa sitä muutaman viikon.
Rialassa lampaat olivat erittän herkkiä ja ajettiinkin kuudella lampaalla kun edellisenä päivänä neljällä oli ollut liian vaikeaa.
Sinikka piti Suomen lippua korkealla sijoittumalla neljänneksi kun minä ja Jonna möhlättiin, samoilla pisteillä 86 kun kolmonen jolla OLF sitten parempi. Herkät rouvat sopivat Sinikalle mainiosti joka sai ne hyvin rauhoittumaan. Jos Jessica olisi saanut Sininkalta tuonnissa ohjaajalle vauhdin alas jotta lampaat olisivat pysyneet linjalla, voitto olisi varmaan irronnut. Linjat täydelliset, jako ja häkki myös hyvät!

Järjestäjä, tuomari Shania Longyard, Jessica ja Sin, jota ottaa pattiin kun tuomarilla on värikkäämmät acceessoariit kun hänellä
Rhy keuli ja karkas jo tolpalta kaarelle, enkä siinä tajunnut runtata maahan. Löi yli klo 9 vaikka veto oli 3:ssa. Pysähtyi vasta kolmen vihellyksen ja kolmen STAND-karjasun jälkeen, silloinkin teki näyttävän käsijarrukäännöksen. Kun sain takaisin linjalle niin itse ajo oli hyvä, linjalla sekä kaikki portit läpi. Jaossa lampaat kuitenkin klimppaantuivat ja rakoa oli vaieka saada, kun se saatiin tuli hienosti väliin jonka jälkeen aika loppui. Tuomari sanoi minulle että ”du har en jättebra hund, den är idag alldeles för uppgasad”….jonka jälkeen antoi käytännön ohjeita miten toimia ennen rataa että saisin sen käsiin 🙂
Summasummaarum. Molempina päivinä ajot (triangeli) sujui tolpalta hirmu hyvin, lampaat olivat kevyitä eikä tarvinnut kun tyyrätä. Jaossa raon saaminen minulle vaikea jos en saa Rhytä päästämään otetta lampaista, väliin tulee hyvin ja tietää mitä ollaaan tekemässä. Häkillä hosun ja olemme molemmat liian uppgaasattuja.
Tällä tasolla (IK1= Suomen kakkonen) me suomalaiset emme ole lainkaan huonompia kun ruotsalaiset, kukaan Ruotsalaisista yhtä lukuunottamatta, eivät esimerkiksi ajaneet tolpalta. Mitä, miksi ja missä tapahtuu se joka tiputtaa sitten meidät kärryltä?