Rhyllä on ollut tyttöystävä yökylässä 3 päivää. Tämä hyväpäinen työkoira, olikin hyvä ensikokemus kun kyseessä oli rakkautta tosi tarkoituksella. Tiineyden varmistettua palataan aiheeseen.
Vieraileva tähti
Samuli lähti syysreissulleen taas poikien kanssa, joten minä ja sesset oltiin vkl lomittamassa. Meg ollut kerran aiemmin hihnassa vähän pitämässä uuhia kuivityksen aikana.
Perjantai-iltana pidin vielä hihnassa ja näytin miten mennään ahtaistakin paikoista lampaiden ja aitojen väliin, eikä rynnätä pysäyttämään vaikka lähtevätkin lujaa toiseen suuntaan hallia aidat kolisten.
Lauantai aamuna sitten päästin irti ja tyttöhän oli tajunnut jujun, uskomatonta miten nopeasti ne oppii mistä on kyse. Tunki itsensä myös rohkeasti ja rauhallisesti ruokintapöydän ja lampaiden väliin. Jää myös hyvin paikalle pitämään kun minä haen lisää olkia. Hyvä työkoira tästä tulee.
Vanhassa lampolassa missä vähän enemmän tilaa, harjoiteltiin sitten suuntia ja sisäflankkeja. ”Lay down”-käsky tuntuu vähän kärsivän, kun käytän sitä pysäyttääkseni väärän suunnan ottamisesta. Ajo sillä on hyvä ja poimii hyvin kaikki elukat mukaan.
Meg pitämässä uuhia kuivituksessa.
Rhy vahtimassa että Meg tekee kaiken oikein
Meg innostui kovasti pikkusonneista. Kun olin niille talikoimassa rehua niin Meg tuli juosten sinne, sonnit yllättyivät ja perääntyivät. Tästä sitten innostui ja halusi koko ajan juosta katsomaan että pikkusonnit eivät vaan ole taas ruokintapöydän ääressä , tai siis toivoi että olisi jotta saisi ajaa ne sieltä pois 🙂
Meg tarkistamassa että pikkusonneilla on kaikki hyvin
Rhyllä treenasin sisällä sortteerausta, koska jaettu porukka oli niin lähellä, niin päästin vaan aina seuraavan menemään enkä yrittänyt järjestellä niitä. Päästiin myös treenaamaan vähän nappaamista käskystä, kun Gottfridin tyttäret ovat aikas uteliaita ja röyhkeitä.
Yhdessä sisäporukassa oli yksi superiso lammas joka ei millään meinannut välillä siirtyä, vaikka Rhy sitä kunnolla töytäsi niin liikkui vaan laiskasti pois, ei säntäillyt niin kuin muut uuhet noissa tilanteissa. Kerroin siitä Samulille sunnuntaina. Krhhmm, niin se olikin astutusryhmä ja suurensuuri texelpässi 😉 Citypaimentaja oli sitten vähän nolona…
Ulkona laitumilla oli vielä kaksi astutusporukkaa. Jaoin 50 uuhen porukasta noin 1/3 osan pois, sitten päätin että sortteeraan pois kaikki ei astutetut (ei maalia takamuksessa). Kyllä meillä varmaan lähes puoli tuntia meni, mutta onnistuimme! Vielä alkukesästä tuntui mahdottomalta jakaa nuo isot porukat kun eivät pahemmin ihmistä väistä ja menevät selän takana yhteen, eli jotakin ollaan opittu kun se menee nyt aikas hyvin. Siistiä!
Mahdollisesti tavalliseen jakoon väliin tuleminen vähän hidastui, kun sen piti maata paikallaan sortteerauksessa ja päästää ei merkatut pois… Pitää sitä testata ensi vkl training-campilla, kotona kun menee liian helposti.
Sunnuntaina Meg ja Rhy pääsi pitämään porukoita jotta Samuli pääsi maalaamaan pässejä.
Texelpässiä maalaamassa, Rhy pitää ja Meg avustaa
Samuli maalaamassa dorsetpässiä joka normaalisti ei päästä lähelle. Onneksi on kaksi koiraa jotka pitävät porukan paikallaan
Tein muutaman haun Megillä isolla porukalla, n 80- 100m koitin. Lähtee kauniille kaarelle mutta imas kiinni kl 2-3 välillä, uuhet lähtee siirtymään ja yks vaan seuraa. Ei auttanut suhinat tai uudet käskyt, hidastui vaan je meni epävarmaksi, hitsi mä inhoan jumitusta flankeilla 😦 Sitten muistin miten Kevin ratkaisi nuo tilanteet, eikun jihuu juuri ennen oletettua jumitusta ja johon pelitti. Kumpaankin suuntaan sain tehtyä lyhyemmät haut, missä löi kunnolla ja vauhdilla yli. Tnx Kevin!
Meg sai ajaa vähän hakujen jälkeen.
kemirhys 
Meg ❤