Talvi on januari 17, 2013

Valitan vain yhden kerran, lupaan. En osaa sanoa miten iso meidän piha ja pihatie on mutta ihan riittävän suuri, kun sen joulun aikoihin kolasi 1-3 kertaa päivässä niin oikeasti välillä oli itku lähellä. Onneksi ei ollut nyt vähään aikaan tullut lisää lunta, kunnes sitä taas tuli eilen. Aloitin heti kun tulin töistä, kun oli noin 1/4 jäljellä multa vaan yksinkertaisest loppui voimat , tuntui että en edes saa jalkoja liikutettua ilman kolaakaan. Sain kun sain tehtyä loppuun, mutta sisääntultuani jalat ja kädet vaan tärisivät loppuillan, en ollut ehtinyt syödä mitään joten ehkä siksi otti niin koville.

(c) Jessica

Agility
Jessica kävi kisaamassa Rhyllä (I-luokka). Ekalla radalla Jessica oli vammaillut (omat sanat) ja toisen radan voittivat 🙂

(c) koirakuvat.fi

Kivaa on ollut että ollaan päästy pari kertaa Samulille ulos treenaamaan, tietty vaan jyrätyllä pihalaitumella mutta silti. Lampolassa ollan myös treenattu vähän Dewiä ja Megiä. Kummallakaan ei mitään ongelmia mennä ahtaisiin paikkoihin seinän ja lampaiden väliin. Rhyn kanssa vähän sortteerausta sisällä, oli vähän liian lyhyt välimatka laumojen välissä joten tilanteita taas vähän tuli…
Ulkona väännettiin mm. lentävää lookbackia Rhylle ja Magdalle…sanotaanko  vaikka että pitkä on matka onnistumiseen. May May:kin näytti ulkona miltä Walesilaiset tilanteet näyttävät,  jos oltais ehditty unohtamaan, hyvä siitä tulee!

(c) Jonna Paasila

Edellis viikonloppuna oltiin siellä lomittamassa Leenan kanssa kun Samuli oli tuulettumassa.  Kittilästä ei ihan vaan poiketa teelle, ja oikea syy olikin että Jessin juoksu oli kohdillaan. Näin sen pitäisi mennäkin, viiden minuutin flirttaamisen jälkeen olivat nalkissa Samun kaverin äidin auton edessä, jossa istui kolme ihmeissään olevaa teinityttöä 🙂
Seuraavat kaksi päivää astutukset menivät myös hyvin, yleisönä Duke-papparainen ja kaksi teinibeeceetä. Rhy tosiaan oli sitä mieltä että ensin työt ja sitten huvit. Seksi ei kiinnostanut ennen kuin aamulampola ja treenit oli tehty, sen jälkeen muisti että sen työtoverilla oli tärppipäivät ka suoritti tämänkin tehtävänsä hyvin. Rhy on rock.

Jessi ja Rhy

Jessi on peloton rento näpsäkkä tyttönen joka saa kaikki elukat liikkeelle ja on kehittynyt huimaa vauhtia. Aloitti kisauransa kesällä 2012 ja syksyllä 2012 ajoi jo open-ratoja (III-luoka) Walesissa. Jos kaikki menee kuin toivomme, niin pentusia olisi tulossa maaliskuun puolessa välissä. Leena sanoi että niitä tulee kahdeksan, saa sii.

Jessi Putkisalossa ja Walesissa

Toinen jännittävä juttu on että myös Saija Mustosen Astra Viuhka on tulossa kylään ensi viikolla. Viuhkahan on tuulen nopea aksakoira, käynyt lampailla vaan muutaman kerran mutta sen suku on sikäli mielenkiintoinen, että se on Aled Owenin Royn jälkeläinen. Itse asiassa meidän Megillä ja Viuhkalla on sama isoisä.

Viuhka (c)Iris Kieme

Enää 99 päivää…

2012 meni 2013 tuli januari 2, 2013

Kun mietin taaksepäin niin 2012 oli hieno vuosi monella tavalla.

Muutama matka tuli tehtyä, kaikki niistä taisi liittyä paimennukseen joko koirien kanssa tai ilman.

Jessica muutti alakertaan, kun Risse muutti sieltä pois uuteen taloon lähistölle uuden heilansa kanssa. Samu näkeekin nyt isäänsä paljon enemmän kuin moneen vuoteen. Tämä on muutenkin hirmu kätevää, kun tuo koirapopulaatio tuntuu kasvavan koko ajan. Jessican sosiaalinen elämä tosiaan vaan tästä tietty kärsii, äiti ja pikkuveli naapureina keskellä metsää…
Jessica on kisannut sekä Sinikalla että Praylla agilityssä hienolla menestyksellä. Myös Rhy pääsi Jessican kanssa aksakisoihin ja voittivat yhden hyppärin. Sinikalla kävi korkkaamassa myös ensimmäiset paimennuskisansa Ruotsissa, sijoittuen 4:ksi ja 6:ksi.

Koiria tuli keväällä lisää kaksi kappaletta ja pieni rakas Marlo nukkui pois. Minulle Keviniltä Derwen Meg (Flock/Fairlea Reiver) sekä Jessicalle Ruotsista Walk On Dewr (Jim (K.Söderberg)/Walk On Elvira).

Samun lapsuus vaihtui nuoruuteen kun aloitti syksyllä seiskalla. Kaverit ovat jonkun verran vaihtuneet ja kaiken näköistä näyttä sattuvan ja tapahtuvan. Lumilautailu on tällä hetkellä paras juttu, hienoa on että pääsee muutaman kerran vuodessa serkkujensa luo Rukalle laskemaan. Samu oli myös junnujen paimennusleirillä Sinikan kanssa.

Paappi 81v muutti pois Sepänkylästä, kerrostaloon Vaasan keskustaan

Rönnäsiin haettiin Ruotsista Samulille uusi työkoiran alku Windanns Hoyt (Seemework Key/WindannsCissi), toivottavasti siitä rakentuisi kelpo työkoira Samulille astumaan jossain vaiheessa Duken saappaisiin, mikä ei tule olemaan helppoa.
Hieno oli laidunkausi, kokemus jonka siellä saamme työstä ja treeneistä jotka Samuli mahdollistaa, on korvaamaton. Kiitos!

Rhyn eka työkeikka Rönnäsissa

Paimennuksen suhteen tuntuu että otimme Rhyn kanssa merkittävän askeleen eteenpäin. Siihen vaikutti matka Walesiin Milan kanssa, sekä Kevinin kurssi Samulilla josta sain nyt vielä enemmän irti.

Rhy Walesissa

Yksi merkittävä tekijä on muutamat hyvät ystävät jonka kanssa ollaan treenattu, pohdittu ja  analysoitu  sekä omat että koiriemme vahvat ja heikot puolet väsymykseen asti.
Paimennus on haastavin mutta myös palkitsevin laji mitä ikinä olen kokenut. Mitä kauemmin sitä tekee, sitä enemmän huomaa miten vähän tietää ja ymmärtää. Kehitymme ja oivallamme asioita eri tahdissa riippuen omasta sekä koiran vaiheesta, siksi on suunnattoman hienoa ja opettavaista kun on ystäviä jonka kanssa näitä vääntää ja pohtia loputtomiin asti. Tnx flowers ❤

Spot ja Rhy Putkisalossa

Tähän asti on aina tuntunut aivan utopiselta että voisin kisata joskun paimennuksen III-luokassa itse kouluttamalla koirallani. SM-kisoissa syksyllä starttasimme kuitenkin Rhyn kanssa ekoissa III-luokan kisoissa, tavoitteena oli päästä tekemään kaikki osuudet ja niin pääsimme.
Osallituimme myös Nordic Nursery-finaaliin Norjassa, onnistuimme siellä tekemään tasoisemme suorituksen ja koira sai paljon kehuja. Oli mahtava kokemus josta jäi nälkä enempään. Rhyllä ei tunnu rahkeet loppuvan (päinvastoin), joka on mahtavaa mutta samalla vähän ahdistavaa…pilaanko sen kun oma kokemus ja taito on niin vähäinen…

Rhy tolpalla Norjassa NN-finaalissa

Kävimme myös kokeilemassa nautoja pariin otteeseen, tämäkin tuntui sujuvan vaikka vähän pelottavaa mun mielestä olikin. Varsinkin Meg tuntui olevan aivan luonnonlahjakkuus niillä.

Rhy Muumaassa

Rhyllä on ollut myös kaksi morsmaikkua kyläilemässä, valitettavasti molempien juoksu oli jo liian pitkällä joten pentusia ei näille työkoirille tällä kertaa tullut. Kun ensimmäinen jäi tyhjäksi, päätin testata Rhyn sperman joka osoittautui olemaan priima tavaraa.

Agilityn MM- karsinnoissa  kävimme Prayn kanssa. Vaikka olen vähän vieraantunut lajista, oli oikein kiva olla mukana . Teimme muistaakseni 4 nollaa ja yhdellä radalla tuli rima alas, olisko loppusijoitus ollut seitsemäs tms. Jotakin on peruskooulutuksessa osunut kohdalleen sen kanssa, kun ei muuten koko vuonna treenatuu kun max 4-5 kertaa.
Rhyn kanssa käytiin pari aksakisaa loppuvuodesta, nuoren herran estevarmuus on aika surkea sattuneesta syystä, mutta sen voi aina korvata vauhdilla ja voimalla…

Kiitos lapsille, ystäville, tutuille sekä muille syyllisille jotka olitte mukana tekemässä vuodesta 2012 sen mikä siitä tuli, toivottavsti olette hollilla vielä vuonna 2013 🙂

************

Vuodelle 2013 on paljon toiveita ja suunnitelmia.
– Yksi astutuspentu jää meille, toivon mukaan saan uuden pikkuRhyn
– Kolmen viikon treeni-ja kisamatka keväällä Walesiin, kahden flowerin kanssa
– Walesista pari penneliä kotiin, josta yksi jäisi meille
– Treenirikas laidunkausi sekä Rönnäsissä että kotona, jossa uusi vähän suurempi laidun
– Kevinin kurssi Samulilla
– Mahdollisimman paljon kisoja Rhylle
– Megillä ja Dewrillä perusrata
– Syksyllä Internationalseja katsomaan Englantiin
– Vuorotteluvapaa syksyllä 2013

(c) Johanna Rissanen
Pikku Rhy

(c) P’äivi Sumulehto
Rhy kesä 2012

Ta da!