kemirhys

Tankar om hund och vallning

Koiria tulee ja menee februari 12, 2014

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 8:08 f m

Pennut muuttivat Jonnan luota meille Sipooseen 6-viikkoisina. Jessica oli lomalla joten ei tullut pitkiä päiviä yksikseen niille. Kiinnostuneita oli laidasta laitaan, olin kuitenkin päättänyt että jätän useamman kotiin kasvamaan jos tuntuu että tarjolla olevat kodit eivät tuntuisi sopivilta.
Niin kun toivoin niin suurin osa menee paimennukseen, yksi pentu jää kotiin ja muut saivat aivan mahtavat kodit. Uudet omistajat ovat lammastilallisista kovan tason paimennushandlereihin, sekä pari taitavaa agilitytaituria. Mikä on mukavaa on että ottajat halusivat juuri tästä yhdistelmästä, tai sitten olivat tykästyneet Rhyttikseen.

Viiru tyttö nykyään Brin (virallinen nimi Carys), muutti Ninkan ja Lassen luo Pohjois-Karjalaan ja hänestä tulee toivon mukaan isona lammastilan työ- ja kisakoira.

Image

Brinsessa (c) Jessica Saukkonen


Split poika nykyään Frost
, valloitti Samulin sydämen ja muuttaa Rönnäsiin lammastilalle opiskelemaan työkoiran taitoja karitsoinnin jälkeen. Siihen asti hän on sijaiskodissa siskonsa, Ninkan ja Lassen luona.

Image

Frost


Bonus tyttö nykyään Mawr
(tarkoittaa Cumryn kielellä mahtavaa), muuttaa taitavan Magdalenan luo Puolaan jossa hänestä tulee toivon mukaan agilitytähti  ja paimennuskin on ohjelmassa. Mauri asustelee helmikuun Even luona, kunnes Magda pääsee kultakimpaleensa hakemaan.

Image

Mawr (c) Eve Taipale


Pilkku poika nykyään Shaun
, muutti idylliseen Inkilänhoviin moninkertaisen Suomen mestarin Severin luo, jossa hän opiskelee lammaksia ja yrittää täyttää Benin ja Rokan suuret saappaat.

Image

Shaun ja Rhy (c) Jessica Saukkonen

Splash tyttö nykyään One (virallinen nimi Tegan), muutti Helin ja Timon ja luo Kirkkonummelle, hänestä tulee toivon mukaan agilitytykki sekä tutustuttaa kaksijalkaiset paimennuksen maailmaan.

Image

One metrossa (c) Heli Kutvonen

 

Ankkuri poika nykyään Kent, sulkee ympyrän ja muuttaa Walesiin Kevinin luo Penclyn Farmille, josta isä Rhy tuli meille 3,5 vuotta sitten. Vaikka Kent ei välttämättä sinne ikuisesti jäisikään, on suuri kunnia saada myydä Kevinille pentu. Itseasiassa, tämä yhdistelmä lähti hänen ehdotuksesta.
NoName poika nykyään Merc, jäi meille ainakin toistaiseksi opiskelemaan paimenkoiran työtä.

Image

Merc, Kent ja Shaun (c) Jessica Saukkonen

Huhti – ja kesäkuussa meille muuttaa myös pari muuta pentua mielenkiintoisista yhdistelmistä, joiden linjoja ei ennestään Suomessa ole. Toinen aika pieni ja toinen muutaman kk vanha, eli yhteensä kesän yli on meillä kolme pentua. Koska en niin monta koiraa voi talven yli pitää, tulee kesällä tai syksyllä niistä pari myyntiin.

Talvi on kyllä ollut omituinen, mennään helmikuun puoli väliä ja olen vain kolannut pihaa  3 kertaa, mutta en todellakaan valita. Kelit on sen verran sallineet, että Samulilla ollaan käyty kerran viikossa tai kahdessa vähän tuntumaa ottamassa joko sisällä tai ulkona.
Sunnuntaina Coel 9,5 kk oli mun kanssa kuivittamassa Samulilla, on niin järkevä ja näpsäkkä että se voi jo tehdä helpompia töitä.  Ei lainkaan piittaa tai päätä huimaa, vaikka suuret texel- ja dorset mammat ottavat siitä mittaa, seisoo rentona niiden edessä jopa nenäkkäin mutta silti koko ajan keskittyminen tapissa. Ei myöskään hirvitä mennä uuhilauman ja seinän väliin. Välillä tietty vähän ”unohtaa” että tehtävän nimi oli pitää uuhia paikoillaan, kun haen olkia ja levittelen niitä, käy koukkaamassa niiden taakse ja siirtää toiseen nurkkaan jne. mutta kaiken kaikkiaan hyvä paimenkoira siitä on kasvamassa.

Treenattiin ihan vähäsen ulkonakin, pois tasapainosta jatkettiin ja onnistuu jo hyvin kun autan sijoittautumisellani, peruskuljetus ja tasapainoilu on ollut sille piis of kakku jo kauan. Intensiivisyyttä tullut lisää, kestää ihmeen paljon painetta nuoresta iästään huolimatta, itsepäisyyden on perinyt isältään mutta välillä se onkin hyvä ominaisuus.
Flossilta on perinyt taidon kytkeä silmän päälle ja pois tarvittaessa, tämä on hyvä ominaisuus mihin en ole tottunut, Rhy kun ei ilman kovaa painetta höllää painetta lampaisiin. Nyt haluaisin saada sen oikein lentäville lampaille, jotta saatais actionia ja sitä kautta erilaista treeniä.
Rhos veli kävi taas fiilistelemässä, Jonnalle ei ihan helppo tehtävä tämän leijonan kanssa Magdan ja Mäykyn jälkeen. Tässä on koira joka ei jätä ketään kylmäksi, ainakaan tässä vaiheessa. Joko tykätään että se on ihan hirveä tai sitten nähdään ne makeat liikkeet, intensiteetin ja päättäväisyyden millä mummin kulta pakittaa grizzlytkin puuhun. Rhos on juuri sitä, mitä näin sieluni silmissä mitä Rhyn ja Flossin pennut parhaimmiillan olisi. Tosi Hottis.

Meg pääsi myös lampaille, kroppa on tosi hyvässä kunnossa fyysisesti, vaikka kunto ja kestävyys ei tietty vielä ole mitä se oli ennen pentuja. Meg oli oikeastaan tosi makea, taas näin miksi siihen ihastuin ja sitä myötä ostin. Vaikka ei ole niin pitkälle koulutettu (osaa tietty suunnat sekä suulliset että vihellykset), siinä on itsessään niin makeita juttuja ja älyä lampailla jota sillä ei muualla ole. Se on nopea, vahvaviettinen, loputtoman innokas, se ei ikinä happane ja on aika kova, eli ei mikään tyypillinen narttu. Olen harkinnut sen myyntiä kun sekoittaa laumaa tarhakoiran hässläämisellä  ja on liian rasittava kissan kanssa, helpottuisi muutenkin kun olisi vain uroksia.
Tulee kuitenkin mukaan Walesiin mulle työkoiraksi, eli saa paljon kokemusta sekä isoista laumoista että lähityöstä ja karitsoista, ja toivon mukaan saan meidän työnantajalta apua viedä sen koulutustakin eteenpäin. Terveystutkittuna hyvällä suvulla, se on arvokas narttu joka olisi helppo myydä siellä…mutta katsotaan nyt mitä tulemaan pitää.

Rhy sai tehdä vähän jakoja ja singlejä jota se rakastaa, olin vuosikokouksen jälkeen niin löysä ja lepsu että Rhyn miekat löi kipinöitä ja Rhy keuli minkä ehti… Oikeasti jos omaksuisin sen mitä muille sanon, että koira oppii tekemällä, en treenaisi tuossa tilassa. Flankit sen kun tiukkenee ja tapaturmariski kasvaa, sitä myötä kun tyyppi  saa luvalla totetuttaa itseään vetämällä lasermiekkaa toisensa jälkeen esille. Eli ammun itseni jalkaan kun annan sen toimia niin. Tyhmä minä.

Image

Kemi Rhys (c) Jessica Saukkonen

Muutama viikko sitten olimme Rhyn kanssa avustamassa uuhien skannauksessa. Noin 340 sikiötä löytyi, joten vilskettä on luvassa Rönnäsiin.

Image

Rhy rännittämässä. Pokka pitää.

Enää 18 päivää lähtöön. Ta daa

 

Kommentera

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com-logga

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut /  Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut /  Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut /  Ändra )

Ansluter till %s