kemirhys

Tankar om hund och vallning

Paimenuskisoja, treeniä ja ilouutinen augusti 30, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 10:40 f m

25.8  järjestettiin SBCAK:n paimennuskisat Kiikalassa. Kennelliiton alaisissa kisoissa on aloitettava I-luokasta josta sitten tietyllä pistemäärällä noustaan kakkosiin ja sieltä sitten kolmosiin. Eli I-luokkaan ilmoitettu Rhy, vaikka muuten kisaa (siis SPKY:n) II-luokassa.
Leena ja Minna olivat palaneet Walesista ja Leena lähtikin mukaan tekemään esikoetta Jessin ja Spotin kanssa. Molemmat läpi hienosti. Ihme nyt muuten oliskin ollut, Leena koirineen pesivät yhdessä kisassa Walesissa montakin nimekästä herrasmiestä 🙂

I-luokassa on vain 100m haku, eka pätkä poispäinajoa ja loput triangelista peruskuljetusta, lopuksi häkitys – koira häkkiin lampaiden taakse-lampaat ulos ja koira ottaa ne vielä haltuun.
Kisat olivat ihanalla suurella pellolla joka ei ollut ihan tasainen, taisi olla jokunen metsäsaarekekin. Ainoastaan mielikuvits olisi rajana mitä kaikkea kivaa siinä voisi treenata.

Lähdin toiseksi viimeisenä, 10 koiraa ennen meitä. Uuhilla oli jonkun verran vetoa varikolle joka teetti vähän hankaluuksia joillekin koirille, varsinkin jos koira ei peittänyt lampaita hakukaarella tai ei jaksanut painaa niitä takaisin linjalle nostossa, niin ne joko läks varikolle tai sitten tulivat paljonkin offlinessa. Liikkuivat kevyesti, mutta pyrähtivät herkästi jos koira ei käsitellyt niitä nätisti.

Rhy lähti laajasti niin kuin yleensä, hetken ehdin miettiä vihellänkö sisään kun haku vaan 100m ja näytti että lähtee etsimään niitä kauempaa, mutta sitten taittoi sisään. Täydellinen kaari (tuomarin kommentti) ja syvä peräpussi (toi on nin hirveä sana). Pysähtyi seisalleen  ja nosti aivan suoraan. Painoi niitä hyvin linjalle vastoin vetoaa, käytin tähän ”walk on fast-käskyä” flankilla jonka olin huomannut aiemmin toimivan hyvin vastaavissa tilanteissa.
Tolpan kierto hyvä niin kuin myös poispäinajo, loppuradan menin peruskuljetuksella varmuuden vuoksi jotta varmasti olisivat linjalla eikä tulisi turhia pistemenetyksiä. Pidin Rhyn suht kaukana jotta eivät hermostuisi, mutta silti nin että koiralla oli niistä selkeä ote. Häkkiin menivät helposti kun koira oli oikeassa paikassa, sisään häkkiin, Rhy sai ihan tunkea itsensä tätien takapuolen ja elementin väliin.
Tiesin että rata oli erittäin hyvä, ja saatiin siitä (täytyy itsekin sanoa) ansaitut 94,5 pistettä ja nousu II-luokkaan. Tämä oli mitä haettiinkin joten seuraavana vkl sitten Klossnereilla II-luokassa. Kisat siellä ovat yhdistysmestaruuskisat, en ole jäsen joten treenaamme vaan tolpalta ajoa ja kuuliaisuutta.
Ai niin, täytynee manita että palkintona oli kaksi pientä Frolic-pussia (RC ei ollut toimittanut ruokaa ajoissa)  ja puruluupussi joka oli avattu, siitä puuttui kaksi luuta 😉

Lampaat etsivät treenikassista RC:n convalecent juomaa, jonka makuun ovat päässet kun sitä jäänyt koirien juomakippoon

Ollaan nyt yritetty harjoitella incall-käskyä omalla pellolla, kyllä tuntuu vaikealta. Eli reagoi kyllä vihellykseen, mutta ei jatka pienemmällä flankilla lähi-laumalle vaan pysähtyy/hidastaa ja katsoo edelleen kauempaa laumaa. Jos pysähtyy ja annan uuden suuntakäskyn, haluaa ottaa ulos ja hakea kauempi lauma. Pitänee kysellä mestarilta neuvoja ensi viikolla 🙂
Out-bendiä en ole edes aloittanut. Vaikka on luonnostaan laaja niin tätä tarvitaan jos koira ei näe lampaita isolla radalla ja eksyy.
Myös lookbackia tehty, kääntyy kyllä ja päästää jopa hyvin irti ekasta laumasta. Minun ajoitus vaan usein pielessä, joten ei käänny oikeaoppisesti flankin jälkeen oikeaan suuntaan. Sitten täytyis vielä päästä harjoittelmaan niin että se tehdään ekan lauman luoksetuonnin yhteydessä, eikä minkään pikkuhaun jälkeen.

Minnan analyysin mukaan Suomessa opetellaan hakukaari usein alusta asti väärin. UK:ssa halutaan että koirat menevät vahudilla yli ja peittävät koko lauman kunnolla jopa klo kahteen tai kymmeneen, tämä sen takia että aina ei  ole ketään pitämässä laumaa. Lampaat vaan tökätään  ulos varikolta, eivätkä todellakaan pysy paikalla ja odota että kisakoiraa tulee klo 12:sta ja vievät heitä jonnekin. Eli treeneissä koiran pitäisi aina ajaa vartin yli tasapainon vauhdilla, ja sitten takaisin nostamaan oikeasta paikasta.  Nyt tajuankin, että tästä syystä Rhyn kaarta kehuttiin Walesin kisassa mahtavaksi (muuta kehuttavaa ei sitten ollutkaan), koska teki siellä juuri niin 🙂 Sielläkään ei kukaan tosiaan pitänyt lampaita, vaan tuuppasivat ulos varikolta ja koiran piti sujahtaa lampaiden ja varikon seinän väliin…
Tätä kysyinkin Keviniltä kun olimme siellä ja lampaat treeneissä ihan aidassa kiinni, jossain kirjassa  kun lukee että koiran tulee mennä ajatuksella hidastaen jotta lampaat saavat aikaa. Kevin katsoi minua ihan tyrmistyneenä, ”täysillä tietinkin peittäen lampaat kunnolla”.
Eli harjoittelen jatkossa niin, mutta ksioissa pysäytän vielä klo 12, Suomen kisoissa kun sua sitten taas rokotetaan siitä  jos koira lyö yli.
Myös incall- ja outbend-käskyt tulen opettamaan paljon aikaisemmin seuraaville koirille, vaikka niitä nyt harvemmin Suomessa tarvii. Itse asiassa niin Inkilänhovin kauniilla kumpuraisella takapellolla sekä Juupajoella (lampaat olivat montussa) olisin niitä laajakaista Rhyllä  kyllä tarvinnut.

Juupajoki ylhäältä kuvattu, valitettavasti ei kuumut näy…

Inkilänhovi, ehkä Suomen kaunein kisapelto. Kuvassa ei näy kumpuja eikä metsäsaarekkeita, järvi ympyröi laitumen.

Ihan viimeeisenä vielä ilouutinen.
Kirvelin omistaja Riitta Väinölä oli oikeassa, vuoden alusta lähtien International Sheep Dog Society (ISDS) -rekisteriin merkitty bordercollie voidaan omistajan anomuksesta merkitä ER-rekisteriin. Koiran pitää olla tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla 🙂

Treeni-iloa!

 

Päivitystä augusti 23, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 11:28 f m

Huhtikuussa pakattiin Milan kanssa Uni ja Rhy Fordiin ja matkattiin Ruotsin ja Tanskan läpi kohti Walesia. Asuimme vajaa pari viikkoa Angie Driscollin luona ja viikon hotellissa. Treenattiin Angien luona mahtavissa maisemissa ja hyvin liikkuvilla lampailla. Kevinin luona avattiin Rhyn flankkeja sekä nostettiin nuori herra jaloilleen, tämä vaati paljon painetta Keviniltä jonka tyyppi kesti ihmeen hyvin. Quality-guy kertakakaikkiaan!!!

Käytiin myös katsomassa muutaman kisan, onpa aika eri meininki kun Suomessa. Osallistuin Rhyllä ”pakotettuna” pariin starttiin. Vettä tuli kaatamalla vaakasuoraan, jännitin niin kovaa että en saanut vihellettyä lainkaan. Keskeytin ekan portin jälkeen kun ei ottanut enää käskyjä. Minun ohjausta ei onneksi kommentoiduttu, mutta Rhyn hakukaarta ja kykyä pitää pari erittäin sinkoilevaa uuhta ilman apua minulta, kehuttiin kovasti. Nigel ystävällisenä tuli heti kysymään, ”how much?” ;o)

Rhy haikalemassa Angien treenilampait

Kevinin karkkikaupasta ostettiin muutama pentu, josta Dao meni Janitalle ja Jaakolle, yksi uros meni Saijalle ja Mila möi Leen Anne Talasmäelle. Megin 6kk pidin itse. Ruotsista otettiin vielä kyytiin Dewr 11viikkoa josta tulee Jessican uusi agility- ja paimennustykki. Matka oli aivan mahtava ja takaisin on päästävä ensi keväänä, vielä pidemmäksi aikaa ❤
Dewr tulikin sopivaan aikaan, kun rakas pieni Marlo jätti meidät muutaman päivän ennen kotiintuloani. Marlon ihanaa persoonaa ja ärsyttävää räkötystä, tullaan vielä kauan kaipaamaan ❤

Derwen Meg 9 kk

Jessica ja Dewr

Samu ja Sin junnujen paimennusleirillä

Samu on ollut snoukka- sekä skeittileirillä Rukalla, kiitos Titalle tästä!  Uskomatonta että tuo menee nyt seiskalle. Samu oli myös Sinikan kanssa paimennusleirillä Inkilänhovissa.

Agilityä en pahemmin ole treenannut oikein millään koiralla, starttasin silti Praylla parissa iltakisassa ja pamahti karsintanollat kasaan. Jessica kävi SM:ssä Praylla ja Sinikalla, kivaa oli ollut vaikka ei tällä kertaa suurempaa menestystä ollut tullut.

Juhannuksena oli taas Kevinin kurssi. Ilman lomapäiviä ennen tapahtumaa en olisi millään saanut järjestettyä kaikka, hirveä homma ostoissa ja suunnittelussa puhumattakaan ruuan tekemisestä, vajaalle 20 ihmiselle. Onneksi Jonna oli suurena apuna.
Itse kurssi oli taas loistava!! On vaan niin hyvä mieli, kun on löytänyt kouluttajan jonka kanssa on samaa mieltä ja voi luottaa 100%  Tänä vuonna oli etukäteen sisäistänyt paljon enemmän kuin vuosi sitten, tuntuu että nyt rupea yhteinen sävel Rhyttiksen kanssa löytymään. Toki on edelleen usein liian puskeva ja alligaattorina välillä ja flankit ahtaat, mutta toisaalta on niin makea kun koirassa on niin paljon, tai ainakin riittävästi minulle. Kevin sanoi mm että joudun varmaan käymään läpi kymmeniä koiria ennen kun vastaan tulee toinen yhtä hyvä. Kiva kuulla, mutta samalla ahdistavaa kun tiedän että en ohjaajana pysty tekemään koiralle oikeutta.
Ensi vuonna saavat ihmiset tuoda omat eväät tai sitten on keittiövuorot, koska samaa stressiä en silloin meinaa ottaa, haluan itsekin saada kaiken mahdollisen irti kurssista. Suurkiitokset parhaalle Samulille, kun saatiin taas kurssi pitää siellä!

Jakoja a´la Kevin

Single/sorteeraus la Kevin

Agilityn MM- karsinnoissa käytiin Prayn kanssa kylmiltään. Yksi rima ja neljä 0-rataa joka riitti 7 sijalle, saatiin aikaiseksi. Radat olivat sen verran helppoja että jopa treenaamatta selvittiin kunnialla, tai no, Pray ei kulje niin kuin ennen joten hitaampaa ei enää sinkoavaa koiraa on tietty helpompi ohjata.
Supersiistiä oli että Grim ❤ ja Pirjo, tekivät huippuratoja ja kiilasivat itsensä maajoukkueseen toisen feivöriitin Jaakon ja Zenin kanssa!!!

Pray karsinnat 2012

Muutamissa paimennuskisoissa ollaan Rhyn kanssa käyty. On ollut superraskaita pässikaritsoja sekä lentäviä isoja leidejä. Vaikka linjoja ei saada niin kohdilleen että hyviä pisteitä olisi ropissut, on siistiä kun ei tarvi pumpata koiraa eteenpäin vaan päinvastoin saa polkea jarrua. Taidan saada myös tässä lajissa enemmän kiksejä kun selviämme hankalista tilanteista (välillä itseaiheutettuja), kun helpoista siisteistä ”0-radoista”.
Monet valittavat kun Suomessa on usein ”surviver-kisoja”. Katsoin jonkun ruotsalaisen kisavideon, lampaat näyttivät siinä  yhtä helpoilta kun meidän treenilampaat. Mietin eilen, että oikeastaan pidän meidän välillä haastavista kisoista ja lampaista, joka kerta oppii jotain uutta vaikka linjoilla ajaminen meillä taitaa jäädä haaveeksi.

Rhy tahmeiden pässikaritsojen kanssa

Matolääkettä pukkaa

Mukavaa on myös miten hyvin Rhy toimii oikeissa töissä, siitä kuuluukin suurkiitokset Samulille! Kun ollaan siirretty uuhia ihan pienten karitsojen kanssa, Rhy tajuaa jotenkin itse milloin pitää hellittää kaikki paine, jotta uuhi uskaltaa jatkaa alta pois karitsojen kanssa. Sitten taas jos on 95 raskasta pässikaritsaa jotka eivät halua liikkua, saan sen käskystä niitä nipistämään jos jää pahasti jököttämään. On muutenkin saanut talvella sisätöissä varmuutta ja rentoutta, pää pysyy useimmiten hyvin kylmänä ja puree oikeastaan vaan jos sitä tosissaan joku puskee. Myös tiellä mun yli hysteerisesti kaahavat uuhet, jätkä käy hyvin pysäyttämässä. Ainoa ongelma tuntuu olevan se paineen höllääminen välillä, joka sitten aiheuttaa joskus lampaissa liikaa vauhtia,mutta se on vasta 2v joten sallittakoon sen. Kuvauksissakin käytin sen, huipputulos A/A  ja 00 sekä silmät ok. Olen myös ottamassa CEA-geenitestiä jotta saadaan siitäkin tieto.

Uuhiporukan siirto

Uuhet saareen

Uuhet saareen

Rhy stoppaa (c) Joski Rissanen

Ilmoitus lähtenyt muutamaan SBCAK:n kisaan, ihan sen takia että saamme yhdessä mahdollisimman paljon startteja reppuun. Joudumme siellä aloittamaan 1-luokasta, tylsää.
SPKY:n nuorten mestiksiin Rhy ei saa osallistua koska on osallistunut open-classiin. Nyt on sitten mietinnässä pitäiskö korkata III-luokka SM-kisoissa…. Ei olla siihen oikeasti valmiita, mutta muuten kisaaminen on ohi tältä vuodelta.

Rhy 2012 (c) Päivi Sumulehto

Onneksi pian on syyskuu ja lähdemme Joskin kanssa Internationalia katsomaan!

 

Agilitykisaa & pillipiiparit april 3, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 10:40 f m

Prayn kanssa kisaamassa BAT:n hallilla. Esan radat olivat kivoja ja haastteellisia, ei tartte reklamoida kun sai vähän miettiä 😉
Eka rata hidas nolla ja huonot kontaktit. Tokalla radalla tuli oikosulku just ennen putkea mihin sit mennään, puolipysähdyin jolla sain koiran A:lle kun piti mennä putkeen. Sit sain radasta kiinni ja tämän radan kulki sitten tosi hyvin, myös kontaktit hyvät. En aiemmin unohdellut ratoja, nyt kun en ole treenannut pahemmin puoleentoista vuoteen niin tätä tapahtunut myös treeneissä. Tässä näkee miten tärkeä on treenata omaa päätä pitkillä radoilla. Kolmas rata, tuli toka esteen ohi vaikka pidin sitä ”sisäkädessä” ? Argh, yks nolla kolmesta radasta kivoilla radoilla, voiko se olla noin vaikeaa, jiiz.

En tiedä olenko, mutta en voi uskoa että olen ainoa jonka mielestä agility on jossain määrin menossa vähän outoon suuntaan? Ehkä näen asiat vähän eri tavalla kun minun ja agilityn suhde on vähän katkolla…joku minussa silti vielä rakastaa agilityä ja tuntuu pahalta nähdä miten se tuntuu voivan ei niin hyvin tällä hetkellä.
SAGI, kenen etuja siellä ajetaan? Seurojen? I don´t think so
Olen itse ollut vuosi-pari sitten sinne yhteydessä 2-3 asiasta, koska koin että asioita ei ilmoitettu tai hoidettu reilusti. Mitään vastineita sieltä on erittäin vaikea saada tai sitten niitä ei tule lainkaan.
Ulkopuolisen silmin näyttää siltä että muutama yritys pyörittää sitä käytännössä, päättävät henkilöt tanssivat ihan totaalisesti parin henkilön pillin mukaan. Pillipiiparit ovat taitavia manipuloijia jotka eivät mitään keinoja kaihda, joten tavallaan ymmärrän että heitä ei uskalleta vastustaa vaikka tietäisi että kaikki ei ole oikein.
Pillipiiparit saavat nämä arvovaltaiset henkliöt kenties uskomaan että teot ovat oikeudenmukaisia.  Se on vähän niin kuin väkivaltaisessa suhteessa, kaikkeen tottuu kun sitä ei enää ymmärrä että sen ei kuulu olla näin ja on aivan alakynnessä valtaa väärinkäyttävää henkilöä vastaan,  sieltä on erittäin vaikea päästä pois.
SAGI vastaa jossain vastineessa että eivät voi tietää ketkä henkilöt toimivat missä yrityksissä….hmm, eli SAGIN palkkalistoilla olevat henkilöt eivät tiedä ketkä ovat omassa yrityksessään, låt mej le.
Sitten SAGI:lta osataan kyllä olla samantien yhteydessä johonkin toiseen yritykseen joka heidän mielestä astuu SAGI:n varpaille…mutta miten voidaan olla yhteydessä, kun eiväthän he tiedä kuka toimii missäkin yrityksessä. Jiisus mitä schaissea.

Sitten moraali.
Aikojen alussa koulutettiin melkein ilmaiseksi, koska se oli vaan niin siistiä että sai jonkun oppimaan. Tänä päivänä on paljon yrityksiä jotka kouluttavat, monet ovatkin oikein hyviä. Jokainen toivottavasti löytää mielikouluttajansa, joka osaa antaa oppia ja tuntee vastuunsa asiakkaitaan kohti.
Sitten on näitä ”autokauppiaita”. Juu juu, kyllä tämä kulkee…ihan kuin uusi, sitten sammuu eikä käynnisty enää seuraavana päivänä, jos reklamoit ei niitä vois vähempää kiinnostaa, koska et ole millään tavalla tärkeä heille, hehän saivat jo rahasi.
Maksat paljonkin yhdestä kouluttajasta koska pidät siitä paljon. Tulet paikalle niin siellä on joku aivan muu henkilö, eikä siitä tietty etukäteen edes ilmoitettu. Tai sitten sinulle lähetetään ratapiirrustus jotta voit mennä itse tekemään radan, kouluttaja ei pääse paikalle jostain syystä, tätä ei kurssin hinnassa huomioida mitenkään. Tai osa kouluttajan ajasta kuluu siihen että tuo omaa paremmuuttaa esille ja mollaa samalla muita kouluttajia, what?!
Miksi näistä ei sitten reklamoida? Koska jos tämän teet, pelkäät joutuvasi mustalle listalle etkä pääse enää ko yrityksen koulutuksiin. Tai sitten suututaan, koska ”etkö sinä tiedä kuka minä olen?

Minulle ei vaan kertakaikkia mene jakeluun miten näin voidaan toimia? Jos olen oikealla tai väärillä urilla, niin kertokaa mielipiteenne ja keskustellaan niistä, mutta facessa kun siellä se on helpompaa.

 

Somero + skidning mars 7, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 8:37 f m

Förra helgen åkte jag och Mila till Kotikoskis i Somero för att testa Milas Uni 1år på får, vore ju en lättnad om hon tände innan vi är i Wales… Mila gjorde två pass med henne, och visst tände den lilla ekorren 🙂
Rhy har ju gått ganska bra hemma (hos Samuli alltså), nu hade han nästan ingen vänster flank alls, ville inte ta den samt var jättesnäv. I hämten gick det för fort. Delningarna a´la Kevin som gått ganska bra, var väldigt dåliga. Han var helt superpå, så fårena stod en meter från mej och lät honom inte komma närmare än 10m…ganska svårt o få till en delning. Sen när det lyckades några ggr så var vi tillbaka i det gamla spåret, har svårt och komma in på mitt höger ben/ flanka till vänster, sen tog han inte standena alls 😦
Andra passet gjorde jag  i lilla hagen på dom lättfotade Ålandsfårena samt ett par Texel. Gick litet bättre, men först när han mjuknat i huvudet började han o ta riktningskommandona någorlunda rätt.
Suck, hemma bra men borta värst
Elisa och Kari har köpt två nya hundar av Simon Mosse i Irland, Ace och Sam. Dom var ganska olika men båda såg fina ut.

http://www.facebook.com/video/video.php?v=322853501106703
Har varit och skidat i solskenet ett par gånger ca 7-8km. Rhy gillar och dra, men fasiken så dålig jag är på skidor. Andra dagen litet bättre, men man får akta sej för mötande riktiga skidåkare som kommer 100km/timmen.

Sider med som styrkedryck, i Soneras transformationplastflaska

Samu fyller 13 på torsdag, idag for hans klass iväg på lägerskola, kommer hem på fredag. Hoppas dom får roligt även om det var strul med alla saker  innan han åkte…man kan ju inte börja packa i tid

 

Agilityakin vaihteeksi februari 27, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 12:06 e m

Olin ilmoittanut Prayn HSKH:n kisoihin, joten olen jopa treenannut pari kolme kertaa, agilityä siis.
Pray kulkee ihan hyvin, A vähän hidas mutta en siihen nyt puutu kun en sillä säännöllisesti enää treenaa.
Rhy on hauska, menee melkein jo ihan kovaa. Yrittää hulluna eikä väistä jos olen myöhässä, vähän pelottavaa välillä kun pitää kuitenkin monessa paikassa varmistaa, estevarmuus kun ei ole ihan kohdilla näin vähien agility-km jälkeen. Pujottelu ärsyttää ja huolestuttaa vähän. Tietty väärin odottaa tällä treenimäärällä että olis varmat, mutta se on silti eka koira joka helposti jättää viimeisen tai kaksi viimeistä tekemättä. Sitten törmäilee olkapäillä kovasti joka keppiin, mun korvissa vaan soi ocd ocd ocd joka kepin kohdalla… Kerran kokeilin muovikeppejä jossa sitten sekosi aluksi kun antoivat myötä, sitten menikin ihan sikalujaa.

Lauantai-iltana oltiin Pirjolla kylässä. Hänellä oli vieraita Ruotsista, Breezen kasvattaja Britt Perez sekä Eva Karlsson olivat täällä kisaamassa ja yöpyivät siellä. Breeze leikitti nin kuin arvasinkin Hoytia koko illan.
Oli pakko ottaa kaksi marjaa kuvan Hoytista ja Knutistä. Knut on erittäin nopea  ja selväpäinen, lyhykarvainen komea mies joka on Hoytin äidin velipuoli.

Hoyt ja Knut

HSKH:n kisat
Eka rata näytti helpolta ja tylsältä, kun pääsi tutustumaan se olikin kivempi kuin luuli. Alku pätkässä jäädyin, pää kestänyt mennä takaisin sinne missä mun piti olla kun menin aivan liian pitkälle, otin vastaan enkä saanut kerottua Praylle oikea päätä mistä kepit aloitetaan, oli lukinnut avokulman jonka näki,en saanut jarrutettua kun jäädyin ja kielto. Loppurata ok.
Tokalla radalla oli kaksi melkein vaikeaa, tai ainakin hauskaa kohtaa. Jos pystyi jättämään koiran A:lle ja keinulle n 7-9 metriä se helpotti, minä en pystynyt. Olisin halunnut tehdä niin kuin Minna Suvin kanssavA:n jälkeisessä kuviossa sokkarilla, mutta en uskaltanut kun pelkäsin että hyppää niin pitkälle pois linjalta, tyydyin mamisvalssiin. Enpä sitten juuri Prayta paljoa nähnytkään radan puoleen väliin asti…juoksin ja valssailin enkä tiennyt missä koira on, saati tekiköhän se esteet. Luota koiraasi ja voita 🙂
Hyppikselläkin sai sit valssailla ihan reippaasti, sitten puolessa välissä oli tylsä laaja hyppy-ympyrä missä ei tarvinnut ohjata, ehdin jo ajatella miten tylsää tämä on kun tajusin että Pray ei lennä mun ohi missä olis pitänyt… En ollut laínkaan katsonut koiraa ja olin aivan liian edellä, ja onnistuin tekemään aloitettlijavirheen radan helpoimmassa kohdassa, Pray tuli selän takaa esteestä ohi. Argh. Eli huolimattomuusominaisuuteni on niin vahva että sitä ei tartte treenata, se ei sit katoa mihinkään.
Harmitti kyllä kovasti. Olimme hengailleet hallilla 5-6 tuntia, sen takia että yks ei edes keskity. Rankaisin itseni olla ostamatta iltafazeriinaa! Siitäs sain!

Hieno keinu

Hoyt 13v oli hoidossa ja mukana kisoissa sosialistumassa, kotopuolella maalla kun on vaan lampaita. Kun pääknuppi on kunnossa niin ei sitä varmaan edes tarttis, oli kun kotonaan. Leikkii, pystyy harjoittelemaan paikalla oloa, istumista ja maahanmenoa ihmisten ja koirien keskellä vaikka vieressä kirmaa koira agilityradalla. Olisi myös täydellinen harrastuskoira.

Pray ja Hoyt jännittämässä meneekö joku Prayn ohi

Pe-la Samulilla. On vaan niin kivaa tehdä aamutyöt, Rhy on vähintään samaa mieltä. Nyt rupea olemaan kivan rauhallinen sisätöissä.
Yhdessä ryhmässä on pari Oikku-uuhta. Kun Rhy pitä niitä nurkassa kuivituksen ajan (haluavat siis tulla syömään olkea), tuli ensimmäinen kohti ja tekee sellaisia mä pusken mä pusken-liikkeitä sen kuonon edessä, hyvin rauhallisesti ensin odotti sen lopettavan ja sitten käytti hellästi hampaita sen turvassa makaen edelleen paikalla, ja uuhi perääntyi. Toinen sitten otti vauhtia ja puski, sitä täräytti sitten myös kuonoon mutta väisti itse saman tien, ihan erinäköinen kun sen toisen kanssa.
Johtuiko siitä että pelkäs että puskee uudelleen? Eli tunsikohan se siitä ekasta että ei se oikeasti tule päälle, sit toista vähän pelkäsi?

Rhy pitämässä

Punnittiin myös meidän treeniryhmän tytöt jotka pian lähtee ikuisesti vihreille niityille. Joski liittyi vielä seuraan ja tehtiin vähän uudelleen järjestelyitä lampolassakin.

Punnitus ja meikkaus a´la Samuli

Jessica suunnitelee...


Kun Jessica ja Lotta olivat ratsastaneet Jessica vei Sinikalla lampaat treenitarhaan. Jessicakin treenas vähän Sinikalla, ei kuulemma mennyt hirmu hyvin. Sinikka kun ei ole kovin avoin käskyille ja erittäin itsepäinen.

Jessica ja Sin vie tytsät treenitarhaan

Oli vähän vaikeat treenit, puolet oli häkissä tarhan toisessa päässä. Siitä oli haastavaa tehdä vierestä poispäinajoa että eivät rynnänneet takaisin kavereiden luo häkille. Rhy otti hirmu paljon väärin pillin suuntakäskyjä, olen surkea viheltäjä mutta aika hyvin on niitä silti aiemmin ymmärtänyt.
Jaoissa kun joku yritti karata, teki pari kolme kertaa hienot pysäytykset. Tähän asti on kaahannut kiinni lähikontaktiin asti, nyt piti etäisyyden ja pareeras kauempaa. Just sitä mitä olen halunnut mutta en ole tiennyt miten sen opettaa, kiva jos on hoksannut itse 🙂

Rhy jakaa (c) Joski Rissanen

 

Grim vaihtaa tallia februari 10, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 7:41 f m

Hei kotiväki

Olen nyt ollut enemmän tai vähemmän Pirjo ja Funin luona yli vuoden. Viihdyn täällä tosi hyvin, Pirjo rakastaa minua ja Funin kanssa meillä on koko ajan jotain puuhaa ja se räkänokka Breeze on ihan suloinen kun se nukkuu. Saamme treenata/kisata agilityä paljon, uida, lenkkeillä, matkustaa, tokoilla yms.
Meillä oli monta ihanaa vuotta yhdessä ja tulen aina rakastamaan teitä. Valitettavasti en näe itselleni tulevaisuutta niiden lammaksien kanssa joiden parissa nykyään touhuatte koko ajan. Siksi pyydän nyt että saisin muuttaa pysyvästi Pirjon luo, koska haluan jatka agilityn parissa jota rakastan yli kaiken ja olen siinä vielä pirun hyväkin! Lupaan kyllä tulla käymään kun vaan ehdin!

Rakkaudella,
Grim

Grim EO 2009 (c) Iris Kieme

Olin tietty osannut odottaa tätä jo pidemmän aikaa, mutta olen työntänyt pois ajatuksen että Grim valitsisi loppujen lopuksi Talttakujan tallin lopullisesti. Samalla kun päätös oli erittäin raskas se oli tavallaan helppo, koska se oli ainoa oikea päätös.

Grim (c) Iris Kieme

 

Nya övningar nya tankar nya regler… januari 30, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 11:50 f m

Har varit och tränat ett par gånger hos Samuli i hagen vi inhägnade i höstas, andra gången var Joski med. Den är ju inte så stor 50×65 (med snövallar på insidan), men den räcker jättebra till för teknikövningar mm.
Jag har på min ”att göra”-lista att få till det med delningar a´la Kevin, Rhy är ju ett kontrolfreak som inte vill släppa den andra flocken. Tanken är att hunden ska komma in snabbt med fokus från början på rätt djur. Sagt och gjort, byggde en liten fålla i ena hörnet av hagen, motsatt hörn till porten vart dom har drag.
På samma gång så skapade jag ett litet jobb åt Rhy, när fållan hade tre grindar, fållade vi in dom, sen lämnade jag Rhy och vakta tanterna medan jag gick iväg för och hämta den sista grinden fr andra änden av hagen. Det klarade han galant 🙂
Började träningen med och försöka få till rörelserna, är fortfarande osäker vad jag skall vara nöjd med…borde ha Lena sittande på axeln så jag inte nöjer mej med ”det var ju nästan bättre”… Tyckte ändå att han var litet mer avslappnad än tidigare, stannade tom stående några gånger 🙂

Ganska avslappnad här (c) Johanna Rissanen

Fem får i fållan och fem utanför, sen började själva delningsträningen. I början gjorde vi en stor lucka (ca 10m), kalla in hunden- genast come bye-ligg (precin den rundat dej) – walk on. Hundarna snappade upp det väldigt bra, kom in fort samt tog tag i flocken direkt. Sen minskade vi luckan, Joski fick till det precis som en riktig delning på tävling. Sen lät vi dom jobba litet på fårena i fållan också, samt delade av på olika sidor om fållan så det inte skulle bli ett mönster.
Ska göra detta några ggr nu när jag har chans tills Rhy blir säkrare på vad jag vill, ska bli intressant och se om det håller sen när man är utan fålla…
Efter träningen tog Rhy hem dom till fårhuset igen.Han har gjort detta för en vecka sen, så nu kom han ihåg vart dom försöker dra uppe på gården och tog sej själv dit utan kommando.  Kul att det går och göra riktiga saker med honom nu också 🙂

Planering är viktigt

Planering är viktigt

Har diskuterat med några kompisat om Finlands regler i klass I, det är ju som Sveriges VP. Den sk maratonpromenaden med fårena tar ofta en evighet, super tråkig dessutom + att tom en kanin klarar av detta, som vi sett på you tube 😉
Jag tycker att man kunde slopa klass I helt och ha samma system som Sverige har. Eller fokusera mer på närarbetet, delning med märkta djur osv. det är ju ofta där som svårigheterna börjar. Ja ja, som ”ny” så är det kanske bättre och ligga litet lågt, men hoppas på att dom äldre rävarna skulle ta tag detta så småningom.

Stor och liten

Läste i SVAK:s nya regler om att hunden i fortsättningen kan bli avstängd på 90 dgr efter tre omotiverade bitningar. Först tyckte jag det lät jättebra, sen började jag fundera på riskerna (om man skulla ha samma här i Finland).
Vi har oftast himla tunga djur (texel-dorset)  här som lätt ställer upp sej, ingen tid i världen tycks hjälpa på vissa besättningar. Sen har vi ju i Finland kanske 5-6 tävlingar på hela året…blir man avstäng 90 dagar så är det kanske lika med hela sesongen.
Kan det leda till:
– att man tar bort all bitning fr hunden – inte bra
– att man börjar avla fram en annan typ av hund, orkar den sen med dom tunga djuren hemma
– att deltagarna blir olika dömda. ”Vågar” domarna diska gamla auktoritära rävar…

Jag och Rhy (c) Johanna Rissanen

Eftersom vallhundsföreningens forum ”dött ut”, hoppas jag på att den planerade FB-profilen snart blir till!

 

Valpar och tankar januari 17, 2012

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 7:05 e m

Läser olika bloggar med varierande intensitet. Började fundera på hur olika folk skriver. Vissa skriver om precis vartenda steg eller handling i tex lydnad eller agility, ganska tråkigt o läsa. Om dom däremot analyserar nåt problem eller funderar på lösningar, så blir det mycket intressantare.  
Precis som jag själv säkert blir väldigt långrandig i mina analyser om varför Rhy gör si eller inte gör så… en kompis sa att hon hoppar över allt som handlar om vallning, fast då blir det inte mycket kvar ;-)Jag skriver nog mest för min egen skull, tror att det kan vara kul o läsa efter flera år vad jag hållit på med, kan även vara bra och blicka tillbaka nån månad om man gjort framsteg…sen kan ju kompisar läsa om vad man håller på med när dom har det slött på jobbet 😉 Sen är det ju extra kul om man får gång nån diskussion om nånting. Tyvärr har det avtagit efter att jag börjat skriva på svenska 😦
Får fundera på hur jag ska göra då jag har ungefär lika mycket finska o svenska vänner….känner inte att jag är tillräckligt bra på engelska för att byta till det… Ja ja, jag får fundera

Samu har börjat åka snowboard. Tycker det verkar jättefarligt men han har skydd så jag får väl låta honom fortsätta, han är helt såld på det 🙂

Hoyt i bilen

Hämtade äntligen hem lilla Windanns Hoyt från Sverige, en helt ljuvlig liten cool kille. Hoppas att Hoyt skall bli lika cool och stabil i vallningen som sin mamma. Hoyt ska bli ny kung på Rönnäs gård.

Hoyt bekantar sej med sin nya arbetsplats

Jessica och Lotta var ute och red när vi lämnade Hoyt. Zilla har tyvärr lämnat oss för gott, hennes efterföljare är Foxfoerst Lyrica. Lyrre är Tuijas 4 åriga ponny som är där på foder, hon är snäll men envis samt har satt pli på stackars 33-åriga Anttu.

Jessica&Lyrre samt Lotta &Anttu

Eftersom Pray och Sin bor hos Jessica och Grim hos Pirjo, så har jag bara en hund nu 😮
Då jag gillar och träna så mycket, samt att Rhy när som helst kan skada sej el.dyl och då skulle jag inte ha en enda tävlingshund + att det tar tid att träna upp en vallhund,så har jag bestämt mej för att skaffa en till hund till våren.
Har funderat mycket på vad jag vill ha, konsulterat min ”mentor” (hon vet inte om att hon är det ) som ”vet allt” om olika linjer. Vi har inte alltid samma åsikter, men ger mej alltid nya synvinklar och saker att fundera på.
Så om allt klickar kanske jag har en liten till våren…eller så tar jag hem en eller två från Wales 🙂

Ja jsut det, jag och Mila ska åka till Wales i april, stannar nästan tre veckor. Superhäftigt 🙂

 

Grå jul december 27, 2011

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 11:44 f m

Paappi och Jessica

Julen kom och gick. Pappa (paappi) var här från Vasa och hälsade på, roligt som vanligt samt sorgligt när han åker hem 😦  Paappi fyllde ju 80 i somras, fast han är ganska pigg så är han ändå väldigt skör samt ofta trött. Det är ju bara 500 km dit, hur kan det vara så svårt och packa ihop sina saker och åka o hälsa på litet oftare… 

Jessica tillbringade ju mycket tid med honom som liten när när vi bodde iVasa. Samu har inte lärt känna honom lika bra, men dom kommer fint överrens iaf. Paappi tycker att Samu är en så väluppfostrad och fin pojke 🙂
Fick jättefina självgjorda kylskåpsmagneter av Jessica och Samu ❤

På juldagen var vi och hälsade på hos Samuli, 11 stycken söta lamm har fötts och många fler lär det bli. I mitten av januari skall vi åka över till Sverige för och hämta hem lilla Hoyt till honom. Hoyt skall bli ny vallhund på gården, troligtvis kommer jag inte och kunna hålla fingrarna borta heller 😉 Hoppas hoppas att det inte kommer så mycket snö innan dess, så kanske vi får valla litet i Sverige 🙂

Rhy älskar ju sina käppar som han släpar med sej och skulle vilja ta med in…på bilden fattas en del, det är närmare 30 nu…

Rhys skatter

Med Rhy har vi tränat litet slalom men inget annat, använder hönsnät för öppna 90graders ingången fortfarande nusomdå.
Rhy slalom:
http://www.youtube.com/watch?v=1NdJoeqf_AE&feature=youtu.be

Gott Nytt År 2012
allihopa!

Sin, Marlo, Pray o Rhy

 

Litet agility december 5, 2011

Filed under: Uncategorized — Anja Lehtiö @ 7:26 f m

När jag kravlat mej upp ur vallningsdepressionen kom jag på att jag ju måste göra nånting, lika gärna kan det ju då vara agility eftersom jag nån gång varit helt bra på det.
Sagt och gjort, släpade ner Rhy till agilitybanan, satte på honom koppel och började träna slalom. Hade introducerat slalomet i somras kanske 3 gånger. Man kan vika ner pinnarna så att det bildar en gång som ser ut som ett V. Första pinnen till vänster andra till höger, tredje till vänster osv. Vid varje träningstillfälle gjorde vi väl om det ca 5-7 . Efter att han gjort rätt 3ggr så viker man upp pinnarna en aning så dom blir rakare. Eftersom jag gjort detta med flera hundar så har jag en klar målbild och kan avancera rätt fort. Efter 10 träningspass så gör han slalomet utan koppel med raka pinnar, duktig Rhy 🙂
http://www.youtube.com/watch?v=MiHjE6qzL_4&feature=g-upl

Ganska långsamt ännu då han verkligen koncentrerar sej. Men just detta gillar jag med Rhy, först så försöker han göra det med full speed utan så mycket tanke med, sen när man sej åt honom o skärpa sej, så ser man riktigt hur det knakar när han lugnar ner sej och tar med tanken i tassarna. Citerar Lena Karlsson; tankarna och tassarna skall gå i samma tempo 🙂

Liten snutt på första träningen sen i somras i Janitas hall.
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=cCpqhAoVZ4k&feature=endscreen

Eftersom jag vill få ingångarna lika bra som mina andra hundar har, så gillrade jag upp hönsnät från pinne 1-3 samt 2-4 för att få många lyckade utföranden när jag gör det svårt. Det blir ju bara träning på veckoslutena då det är mörkt innan jag e hemma från jobbet.
Kontakthindrena kommer jag åt och träna enbart när jag åker till nån hall nu som då…så där kan man inte vänta sej samma progression. Startar kanske nån hoppklass i vinter. Önskar vi hade Sveriges system, att man kan gå upp i hoppklass till 3:an skilt, gillar ju svåra och utmanande banor som aktiverar geniknölarna 🙂

Har ju nästan inte alls följt med vad som hänt i agilityn under sommaren och hösten, kanske lika bra det… Det stormar verkligen inom finsk agility, tycks vara två olika läger där tyvärr det ena är Finlands agilityförbund (åtm vissa typer där) som har gett sej på några duktiga instruktörer/tävlande som inte går i deras koppel. Eftersom jag har svårt o vara neutral och helt enkelt inte kan med orättvisor, är det nog bara bra att jag fortsätter och hålla en viss distans helt för min egen sinnesros skull. Härligt och vara en outsider för en gångs skull 😉

Sist en liten snutt på Grims slalomträning med störningar för nåt år sedan. Grim ❤
http://www.youtube.com/watch?v=vz72KpUapOg